Voi sitä vapauden tunnetta, minkä koki penkkariauton lavalla.

Yhteenkuuluvuuden näkymätön, mutta  korviahuumaavan kuuluva side, meidän kaikkien nuorten kesken penkkariauton lavalla. Kaverit, tuleva risteily, edessä häämöttävä lukuloma ja ne kirjoitukset. Huudettiin, iloittiin, kiljuttiin, riemuittiin, oltiin vaan niin hemmetin vapaita, koko elämä oli edessä. Ikimuistoinen päivä, muistot tulvivat taas mieleeni, kun olin Bulevardilla, kaupan edessä huutamassa penkkarilaisille onnea elämään. Tsemppiä.Oma lapsoseni, tuo teini, ajeli omiensa parissa tänään siellä maalla, kirkonkyläämme  ristiin rastiin, iloitsi ja tunsi olevansa vapaa. Jotkut asiat eivät muutu, vapauden kaipuu ja onni osata iloita toisten puolesta ;) Tsemppiä kaikille, kirjoituksiin ja ennen kaikkea Elämään.