Luin tänään loppuun siskon kaverin kirjoittaman kirjan Raja.
Vaikka odotukset olivat melko kovat, en kuitenkaan pettynyt.
Oikeastaan ahmin kirjaa, välillä tuntui, että luen liiankin nopeasti ja piti ihan jarrutella.
Hyvähän se on, Raja, esikoiseksi loistava.
Olisin mieluusti kirjoittanut sen itse. Toivon Riikalle kaikkea hyvää ja etenkin sitä, ettei kirjoittamisen nälkä katoa eikä laimene.
    Tänään oli aivan jumalattoman kaunis keli ;) ja Hertan nimipäivä. Pyhäinpäivänä ajattelen aina, että pitäisi lähteä käymään haudoilla, mutten kuitenkaan mene. En koskaan mene. Hautausmaalla on aina surullista, vaikka kuinka jotain muuta toivoisi ja itselleen uskottelisi, siellähän on vain kuolleita, mitä muuta voisi tuntea kuin surua ja kaipuuta? Kammoan muutenkin hautausmaata, siis sitä jonne on haudattu tuttuja ihmisiä. Vieras hautausmaa sen sijaan voi olla erittäin kauniskin, jopa  tunnelmaltaan.
    Eilen oli harvinainen vapaapäivä, ja toden totta tuli tarpeeseen. Olen ollut ihan puhki jo monta viikkoa, nyt tuntuu jo hitusen paremmalta. Viikon päästä lennän Stockikseen tyhjentämään Ulzi-tädin kämppää, tuntuu niin lopulliselta mennä sinne ja sulloa yhden ihmisen elämän muistoja ja tavaroita laatikoihin, laukkuihin ja jätesäkkeihin. Jo nyt on paha mieli. Mutta elämässä täytyy olla surua, että Onni tuntuu onnelta, uskon.
    Voikaa hyvin ja muistakaa pitää huolta itsestänne ja rakkaimmistanne.