Pääsin opiskelemaan enkä taida vielä ymmärtää onnen suuruutta kokonaisuudessaan.

Olen niin tohkeissani; tammikuun 7. aloitan Helsingin Diakoniaopistossa lähihoitajaksi opiskelun. Ensi vuoden käyn aamuisin töissä ja iltaisin koulussa, mutta vuoden kuluttua kun erikoistumisvaihe alkaa, joudun lähtemään Wsoyltä ja siirtymään joko päiväkoululaiseksi tai oppisopimusoppilaaksi. Aion erikoistua mielenterveys- ja päihdetyön kautta nuorisotyöhön. Eniten iloitsen rohkeudesta tehdä tämä päätös.Vihdoinkin pääsen opiskelemaan ja lopulta, jonakin päivänä tekemään työtä, jolla on tarkoitus.En yksinkertaisesti jaksa enää olla markkinatalouden yhä kovempaa kiihtyvässä oravanpyörässä, en vain pysty siihen enää. Jotenkin on ihan kammottavaa myydä ja myydä ja myydä ja vain siksi että Yritys tekisi paremman tuloksen, osakkaat rikastuvat ja me muut köyhdymme. Henkisesti ainakin.

Pitää olla unelmia, suuria ja kauniita- taivas on oiva esimerkki, se on loputon, Auringonlasku ja auringonnousu, kauneimpia asioita koko maailmassa.

Joulu lähestyy ja se on ihanaa. Odotan sitä rauhallista monen päivän jatkumoa, kun saa vain olla kotona.

Rauhallista joulua Teille kaikille, olkaa kilttejä toisillenne,

tontut ovat liikkeellä :)